Neiti Marple

Anteron Ystävät ry

- kissojen puolesta hyvällä MAUlla.

Neiti Marple

 

Neitimme 8 kuukautta lähettiin viemään eläinlääkärille saatuamme tukea anterokissalta. Meillä on kaksi kissaa. Toinen on nimeltään Muikkunen ja uusin tulokkaamme, joka oli leikattavana jonossa, neiti Marple. Neitin nimi naurattaa monesti, mutta eihän se nimi naista pahenna, tässä tapauksessa miestä!

12 tuntia paastottuamme kissat kävivät aamulla oven aikaistuani mammansa kimppuun. Kierreltiin ja kaarreltiin. "Etkö meinaa ruokaa antaa?" näkyi kummankin naamasta. Puhelin rauhoittavasti kissoille ja sanoin, että eläinlääkäri oli sanonut, että kummatkin voivat paastota, koska muuten oli hankalaa pitää toinen ruokakupilta pois. Olin edellisenä iltana antanut Muikkusellemme makkaran vaivihkaa.

Kun kello kävi lähdimme viemään neitiä. Muikku ei edes välittänyt minne neitiä oltiin kuskaamassa kun omat herkut palautuivat eteen. Suulaasti käytiin ruuan kimppuun!

Kun pääsimme eläinlääkärille monia asioita pyöri mielessä. Nostimme neitin pöydälle ja hetken päästä piikki pisti. En voinut katsoa.

Eläinlääkäri naurahti hetken päästä ja sanoi, että neiti olikin herra! Olin äimänkäkenä! Meille oltiin sanottu, että kissa oli tyttö, mutta tarkemmin mietittynä olin saattanut havaita poikamaisia piirteitä.

Kotiin päästyämme laitoimme entisen neitimme lattialle vällyihin. Muikkunen kävi hoivaamaan toista. Kysyin Muikkuselta miksei se ollut kertonut, että neiti onkin herra. Vastauksena sain silmäniskun.

Nyt entinen neitimme on toipunut. Nimen pidämme samana, koska toinen on siihen tottunut. Vaikka mies ehdottikin Pikeä.

(huhtikuu 2018)

Anteron Ystävät ry pidättää oikeuden sivujen teksteihin ja kuviin. Kysythän lupaa, jos haluat lainata.